Tälläset lisäinfo merkinnät on kyllä tylsiä

Uusi väliaikainen perhe on Oberpetersdorfissa, 600 asukkaan kylässä, kahen kissan (khihi toinen 12 viikkonen, mikä söpöliini!), koiran, akvaarion ja jonkinlaisten hiirieläinten kanssa. On siellä tosin vanhemmat ja yks 23 vuotias sisko, ja vaikuttaa ihan mukavilta tyypeiltä, äiti tosin aika tietoinen siitä mitä tekee (taidan olla 15 vaihtari siinä perheessä). Tämä on siis kuitenkin väliaikaista. Uutta matkalaukun pakkaamista odotellessa...

Julkinen liikenne on surkein ikinä. Vika bussi lähtee Oberpullendorfista 18.18, ja launataina on kaks diskobussia 23.30 ja 02.30. Aamulla kotoota täytyy lähteä 6.45, ja herätyskello soi 5.50 ja voi apua mähän nukahan sit illalla joskus seiskan maissa jos tohon aikaan täytyy herätä. (Perheen isä lähtee muuten jokaaamu viideltä ajamaan wieniin töihin). Muutenki näitten bussien takia aika odottelua. Koulu loppuu ti & pe 15.10, seuraava bussi lähtee 16.40. Ja tällähetkellä oon koululla, ja odotan et baletti alkaa (viideltä, koulu loppuu puol kaks), ja baletista täytyy juosta viimeseen bussiin. Siis bussiaikatalut ohjaa elämää.

Mut oon oikeesti oikeen tyytyväinen tällähetkellä. Angstaaminen ei jokatapauksessa auta mitään, joten nyt vaan toiveikkaalla ja positiivisella mielellä eteenpäin. :) (Pitäis ehkä käyttää enemmän hymiksiä tai jotain etten kuulostais nii masentuneelta :D)

Ja onhan mulla täällä siis muutakin elämää. Enkun esitelmä enkuks (meni sillai ku nyt voi olettaa :D), Raphin kanssa kaikkea puuhailua (mm. kikin lähettipalvelu, oli aivan huippu!), vaihtareitten kanssa mennään aina hypärillä kauppaan ja vedetään jotain namia (hmm, miksköhän vaihtarit tuppaa aina lihomaan...), baletissa on ihan huippua (hihii, toivottavasti saan tänään mun tilaaman puvun ja tossut!), kuin myös sulkapallossa (tykkään kyllä enemmän jutustella sen ohjaajan kanssa ku itse pelaamisesta :D) ja lentopallosta (se tosin täytyy lopettaa. Ainaki väliaikasesti, ei mee busseja), kitara on hauskaa ja sen sellasta. Koulussa oli tanssijaiset (minimuotoset wanhat) ja pääsin tanssahtelemaan, sit mul on kaikkia lapsi- ja opettaja(??) faneja, ja oon kyllä ainut kallioernu täällä vaik mul on kaikki maailman tavallisimmat vaatteet mukana. Kellään muulla ei oo niin oranssia tukkaa ku mulla, kukaan ei hypi tai tanssi balettia käytävillä, eikä kukaan istu lattialla eikä kellään oo niin outoja vaatteita ku mulla. (Älä nyt Ipuli hermostu, en oo pelästyttäny kaikkia, käyttäydyn oikeesti aika normaalisti.) Ex perheessä harrastelin vähän turhan paljon yksin hioneessa nyhjäämistä, siitä haluan ehdottomasti eroon tossa uudessa perheessä!

Ja sit tähän vielä joku upee loppulause.