Und ich nimm, nimm, nimm, dich bei der Hand weil ich dich mag

"I lieg gern im Gras
und schau zum Himmel ´nauf!
Schau’n die ganzen Wolken
net lustig aus?
Und fliegt a Flieger vorbei,
dann wink ich zu ihm 'nauf.
"Hallo Flieger!"
Und bist du auch no dabei,
dann bin i super drauf!"

Kotona taas. :) Mutta oli kyllä MAHTAVA viikko! Olin ihan himo urheilija. No en. Mut siis voitteko kuvitella, meitä oli kaks 12:sta, jotka osas hiihtää, toisilla ei ollu ikinä ollu suksia jaloissa. Ja oli varmaan neljä ihmistä jotka ei ollu koskaan luistellu. :O Sit kaikki oli ihan et "wau Sonja osaa luistella takaperin, siitä pitäis tulla jääprinsessa" tai jotain. Öö, no jokainenhan nyt osaa takaperin luistella? Ja hiihtäessäki kaikki oli ihan et wau ku osaan hiihtää. Tunnen itteni tosi lahjakkaaks. :-)

Tosin kyl ne 14 vuotiaat osaa olla lapsellisia välillä. En ollu muistanukkaan. Ehkä se on vaan täällä maalla. Mut sain ainaki paljon nauraa. :D Kuten siis tällänen episodi:

Useista huoneista oli kadonnu naposteltavaa. (Oi ei!) Sit nää alko kiihkeesti ettimään sitä roistoa, joka oli varastanu kaikkien Jumpysit (ne on sellasii kengurun muotosii naksuja. :D). Ensin yks Linda kysy yheltä Justinelta oliks se käyny pölliis ne, ja Justine alko sen takii itkee. Mut Justineltaki oli kuulemma hävinny Jumpyseja, ja se oli ihan murtunu koska se saa niin vähän Jumpyseja ja tän kerran ku sil ois ollu niitä, joku kävi pöllimässä sen aarteen. Sit ne tuli siihen tulokseen, et Agnes, joka oli siis mun huonekaveri (siis tosi hauska tyyppi), ois menny kerroksesta kerrokseen, kiertäny jokasen huoneen ja vetäny kaikki Jumpysit. Naurettiin niiiiiin paljon meijän huoneessa. Se ei siis ollu tosiaan Agnes joka ne oli syöny. VAAN MINÄ. No en :D Mut kuitenki, sit Agnes meni selvittää sitä asiaa ja kaikki oli ihan et "ei me mitään tollasta olla sanottu". Vooooi luoja. Eikä koskaan selvinny kuka oikea syypä oli. Oon kyl saletti et ne oli vaan ite syöny kaiken :D

Mut joo, mun huone oli normaali. :D Lukuunottamatta sitä Nadinea. Se ei puhunu siis yhtikäs mitään. Jos tulin huoneeseen ja sanoin Hallo, nii ei sanonu ees takas, vaan katto vaan. Siis ei puhunu Agnesin tai Katrinin kaan kaa vaik ne on samal luokal. Ihme tyyppi. Eikä pessy kertaakaan hampaita tai käyny suihkussa. HYI SAATANA.

Aamupäivisin ja iltapäivisin oltiin liikkumassa, hiihtämistä, luistelua, pulkkamäkeä, lumikenkävaellusta, sit sellasta vähän keilailun tapasta ulkona, mut ei kuitenkaan läheskään, ja käytiin kerran uimassaki. Meijän ryhmä oli just huippu, tosin kyl ne vähän laiskanpulskia oli, niinku Dagmar oli varottanu. :D Mut ei se mitään, tehtiin sit Julian (sen joka osas kans hiihtää, tosi kiva tyttö) kaa vähän ylimääräsiä kiekkoja. :P Kuvattiin videota aina, ja sit iltaruuan jälkeen leikattiin aina pätkiä, ja nyt meil on hieno video youtubessa, kannattaa katsoa. :) Tosin varautukaa, näytän semi järkyttävältä ku oon ihan punanen ja kuollu. http://www.youtube.com/watch?v=6EM0Uuh0ZIY

Mut voi luoja siellä oli yks maailman rasittavin tyyppi. Siis kukaan ei oo roikkunu mussa ikinä niin pahasti. Tämä kyseinen henkilö, Raphael nimeltään, siis roikku mun kannoilla ekana päivänä taukoamatta. "Sonjasonjasonja!" Huhhuh. Se on siis henkisesti jotenki vähän jälkeen jääny (siis jopa kolmetoist vuotiaaks nähden), ja kerjäs niin paljon huomiota. Siis muultaki ku multa. Sinänsä joo, voi toista, mut sit ku sitä oli tarpeeks kauan katellu nii ei kyl oikee sääliä tippunu. Harvinaisen ärsyttävä tapaus.

Ens viikon jälkeen alkaaki semesterferien. Siis näillä vaihtuu lukukausi vasta nyt. Saan todistuksenki. :P Tuun sit ihkuttaa taas ku oon nii hikke.